1400 - 1750
1. Uusi aika alkaa
- Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretket globalisaation alku.
Kiinnostuksen takana:
- Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua. Asuin- ja viljelyalueiden tarve.
- Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti. Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä.
- Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.
- Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi, kompassi), laivojen purjehduskyvyn parantuminen (karaveli).
- Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.
- Löytöretket nitoutuivat osaksi kristillistä lähetystyötä sekä valtioiden talous-, sotilas- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia.
2. Löytöretkeilijöitä
- Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri
- Vasco da Gama: Meritie Intiaan
- Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus
- Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen
3. Seuraukset alkuperäisväestölle
- Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.
- Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.
- Alkuperäisväestön lukumäärä romahti.
• Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.
• Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.
• Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.
• Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.
• Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.
4. Seuraukset taloudelle
• Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.
• Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.
• Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.
• Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.
• Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.
• Valtava ekosysteemin muutos.
• Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja.
• Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.
5. Muita seurauksia
• Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.
• Uudet mantereet kartoitettiin.
• Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan.
6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä
• 1600-luvulla väestönkasvu hidastui.
• Suomessa katovuodet 1695-97. (1/4 †)
• Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet.
• Maataloudessa heikko tuottavuus.
• Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.
• Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.
• Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.
• Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.
7. Merkantilismi
• Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.
• Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen
• Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.
• Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.
• Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.
• Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.
• Ranskasta Euroopan johtava valtio. Colbert (1619-83).
• Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.
8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan
• Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.
• Alkoi syntyä kansallisvaltioita Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.
• Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.
9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua
• Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.
• Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.
• Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.