IV Keskiajan Eurooppa


500 - 1400


1. Varhainen keskiaika

  • Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (=katolisuus, latina, ammattikuntalaitos).
  • Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaan asuttu alue.
  • Mongolien uhka (Tsingis Khan).
  • Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien mukana.
  • Rooman paavit rakensivat yhdessä frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, "Euroopan isä") (n. 800 jKr.)
  • Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti.
  • Keskiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta.
  • Maaomaisuudesta tärkeää
    > läänityslaitos syntyi.

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

  • Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden seurauksena.
  • Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä.
  • Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön.
  • Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.
  • Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.
  • Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.
  • Säätyjako syntyi:
    -aatelisto (herttuat, markiisit, kreivit, vapaaherrat, ritarit)
    -papisto (kardinaalit, piispat, papit, munkit)
    -porvaristo + talonpojat = kolmas sääty (kauppiaat, käsityöläismestarit, vapaat, puolivapaat, maaorjat)
  • Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia.
  • Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet.
  • Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

  • Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työnsuorituksia ja maan antimia.
  • Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra.
  • Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.
  • Kylilä yhteiset viljelymaat. Sarkavilely.

4. Elinkeinot

  • Maatalous keskiajalla pääelinkeino.
  • Maatalouden tuottoa tehostivat 600 - 1300:
    1. kääntöaura/pyöröaura
    2. siirtyminen kaksivuoroisesta vijelystä kolmivioroviljelyyn
    3. ilmaston lämpeneminen
    4. rautatyökalut
    5. hevonen vetoeläimeksi härän tilalle
    6. viljelyalan kasvu 
  • 1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen.
  • Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).
  • Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat.
    Seuraus: maatalouden tuottavuus oli alhainen.
  • Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –luvun välillä.
  • Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa ja vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen).

5. Kauppa

  • Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen.
  • 1 000-luvulla kauppa alkoi kasvaa. Syynä mm. ristiretket.
  • 1 200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen.
  • Ei elinkeinovapautta. Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.
  • Kaupankäynnin pelisäännöt syntyivät: pankit, lainat, vekselit, osakeyhtiöt.
  • Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.
    - Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa.
    - Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita.
  • Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto johtavaksi kauppavallaksi.
  • Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät.

6. Kaupungit

  • 1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.
  • Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.
  • Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta.
  • Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1 200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.
  • Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.
  • Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu.
  • Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.
  • Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.
  • Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

7. Maaseutu

  • Tärkein tuotantoyksikkö kartano.
    = suurtila + talonpoikaisviljelykset.
  • Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.
  • Omavaraistalous = kaikki tuotettiin itse.
  • Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita.

8. Musta rutto 1347-49

  • Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin. Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.
  • Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin levivän ilman välityksellä.
  • Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.
  • Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.
  • Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:
    - Ilmaston kylmeneminen 1300-luvulta eteenpäin.

    - Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat.

    - Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

    Keskiajan aseita

9. Tekniikka ja keksinnöt

  • Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.
  • Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.
  • Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.
  • Tuulimylly, tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen.
  • Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.
  • Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua.
  • Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui enemmän kauppatavaraa esim. koggi
  • Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit.
  • Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Eurooppaan 1 100-luvulla
  • Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet.
  • Alettiin siirtyä kopioinnista painettuihin julkaisuihin.
  • Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.
  • Luku ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä.

10. Nainen keskiajalla

  • Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.
  • Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.
  • Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa.
  • Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmas ta erossa vietetty elämä.

Käsitteitä:

Vekseli = antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitomus
Hansaliitto = Pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto