500 - 1400
1. Varhainen keskiaika
- Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (=katolisuus, latina, ammattikuntalaitos).
- Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaan asuttu alue.
- Mongolien uhka (Tsingis Khan).
- Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien mukana.
- Rooman paavit rakensivat yhdessä frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, "Euroopan isä") (n. 800 jKr.)
- Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti.
- Keskiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta.
- Maaomaisuudesta tärkeää
> läänityslaitos syntyi.
2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä
- Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden seurauksena.
- Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä.
- Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön.
- Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.
- Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.
- Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.
- Säätyjako syntyi:-aatelisto (herttuat, markiisit, kreivit, vapaaherrat, ritarit)
-papisto (kardinaalit, piispat, papit, munkit)
-porvaristo + talonpojat = kolmas sääty (kauppiaat, käsityöläismestarit, vapaat, puolivapaat, maaorjat)
- Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia.
- Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet.
- Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.
3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)
- Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työnsuorituksia ja maan antimia.
- Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra.
- Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.
- Kylilä yhteiset viljelymaat. Sarkavilely.
4. Elinkeinot
- Maatalous keskiajalla pääelinkeino.
- Maatalouden tuottoa tehostivat 600 - 1300:1. kääntöaura/pyöröaura
2. siirtyminen kaksivuoroisesta vijelystä kolmivioroviljelyyn
3. ilmaston lämpeneminen
4. rautatyökalut
5. hevonen vetoeläimeksi härän tilalle
6. viljelyalan kasvu
- 1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen.
- Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).
- Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat.
Seuraus: maatalouden tuottavuus oli alhainen. - Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –luvun välillä.
- Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa ja vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen).
5. Kauppa
- Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen.
- 1 000-luvulla kauppa alkoi kasvaa. Syynä mm. ristiretket.
- 1 200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen.
- Ei elinkeinovapautta. Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.
- Kaupankäynnin pelisäännöt syntyivät: pankit, lainat, vekselit, osakeyhtiöt.
- Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.- Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa.
- Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita.
- Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto johtavaksi kauppavallaksi.
- Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät.
6. Kaupungit
- 1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.
- Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.
- Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta.
- Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1 200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.
- Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.
- Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu.
- Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.
- Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.
- Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.
7. Maaseutu
- Tärkein tuotantoyksikkö kartano.
= suurtila + talonpoikaisviljelykset. - Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.
- Omavaraistalous = kaikki tuotettiin itse.
- Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita.
8. Musta rutto 1347-49
- Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin. Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.
- Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin levivän ilman välityksellä.
- Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.
- Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.
- Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:
- Ilmaston kylmeneminen 1300-luvulta eteenpäin.
- Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat.
- Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.
Keskiajan aseita
9. Tekniikka ja keksinnöt
- Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.
- Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.
- Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.
- Tuulimylly, tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen.
- Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.
- Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua.
- Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui enemmän kauppatavaraa esim. koggi
- Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit.
- Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Eurooppaan 1 100-luvulla
- Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet.
- Alettiin siirtyä kopioinnista painettuihin julkaisuihin.
- Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.
- Luku ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä.
10. Nainen keskiajalla
- Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.
- Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.
- Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa.
- Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmas ta erossa vietetty elämä.
Käsitteitä:
Vekseli = antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitomusHansaliitto = Pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto