III Välimeri antiikin aikana

Kreikka ja Rooma || 1 000 eKr. - 500 jKr.

1. Yleistä

• Korkeakulttuurin syntyä edistivät leuto ilmasto ja hyvät purjehdusolot. Lähi-idän sivistysperinne siirtyi Välimeren alueelle mm. kauppayhteyksien välityksellä.
• Välimeren alue oli yhtenäinen liikenteellisesti, kielellisesti ja kulttuurillisesti. Yhdistävät tekijät: rannikkopurjehdus, tiet, kreikan kieli, tavat, uskonnolliset käsitykset.
• Luonnonolosuhteet Kreikassa ja Roomassa olivat erilaiset, siksi valtiollinen kehitys poikkesi toisistaan.
• Kreikka koostui kaupunkivaltioista ja siirtokunnista. Rooma laajeni kaupunkivaltiosta imperiumiksi, joka alisti Välimeren alueen hallintaansa, myös Kreikan. Seuraus: kreikkalainen sivistys säilyi ja välittyi Rooman imperiumin jälkeiselle Euroopalle.
• Kreikalla ja Roomalla siten sama kulttuuritausta
  > antiikki.

2. Kaupunkivaltiot (polis)

• Pienet kaupunkivaltiot (kaupunki + lähialue) tyypillisiä antiikin Kreikalle.
• Merkittävimmät kaupungit Ateena, Sparta, Delfoi ja Olympia.

Ateenan yhteiskuntarakenne:

1. Vapaat kansalaiset. Keskittyivät politiikkaan ja kulttuuriin.
2. Metoikit. Harjoittivat kauppaa ja käsityötä. Rajoitetut oikeudet.
3. Orjat. Ei oikeuksia.

Ateenan väestö:

1. Vapaasyntyinen väestö

   kansalaiset:                   40 000

   metoikit:                       20 000

   naiset ja lapset:             140 000

   yhteensä:                    200 000 

2. Orjat:                                 300 000
3. Koko väestö:                        500 000 

3. Talous

• Kreikan talous perustui merenkulkuun ja kauppayhteyksiin.
• Kreikan tuonti: viljaa, kalaa, puuta, metalleja.
• Vienti: oliiviöljyä, marmoria, villaa, viiniä ja savi- ja metalliesineitä.
• Hopeakaivokset + orjat ilmaisena työvoimana. Vahva talouden perusta tieteille ja taiteille.
• 400-luvulla eKr. Ateenasta Välimeren alueen taloudellinen keskus. Ateenalla oli oma pankki. Laurionin hopeakaivos tuotti vaurautta.
• Aleksanteri Suuren jälkeen 300-luvulla eKr. idän ja lännen yhteydet lisääntyivät. Ns. hellenismi.
• Välimeren markkinoille norsunluuta Afrikasta, silkkiä Kiinasta, puuvillaa Intiasta, mattoja Persiasta. Egyptistä pellavaa, papyrusta, lasia, vehnää.

3.1 Orjuus

• Tärkeä asema antiikin Kreikan taloudessa.
• Orjien tehtävät vaihtelivat yhteiskunnallisen hierarkian laiasta laitaan. Esim. maatyöläinen, valtion virkamies, palvelija.
• Orjia hankittiin ryöstämällä, ostamalla ja sodissa. Orjan hinta määräytyi markkinatilanteen ja ammattitaidon perusteella.

4. Luonto

• Vuoristoista, vähän viljelysmaata suhteessa väestönkasvuun, luonnonvarojen tuhlaus.
• Luonnolliset viljelymaat vähenivät pian.
  Seuraus: raivattiin peltoja kukkuloiden rinteiltä.
• Liikalaiduntaminen, kasvien köyhtyminen.
• Metsien hakkuu kiihdytti eroosiota.
• Suuri siirtolaisuuden kausi 750-550 eKr.
• Liikaväestö purkautui siirtokuntiin. Syyt: viljelysmaan väheneminen, viljelijöiden velkaantuminen, kaupunkivaltioiden väliset taistelut.

5. Rooman nousu ja tuho

5.1. Menestystekijät

• Maantieteellinen sijainti.
• Kaupankäynti. Yhteinen raha.
• Huippuarmeija (legioonat).
• Tehokas ja joustava hallinto.

6. Yhtenäinen valtakunta

• Yhtenäisyyden perustekijät
• Valloitetut maat luokiteltiin suhteessa emämaahan seuraavasti:
• Liittolaiset (Italian kansat)
• Provinssit (maakunnat)
• ”Kaikki tiet vievät Roomaan”.
• Tiestö rakennettiin armeijan tarpeisiin.
• Rooman laki ja Rooman kansalaisuus merkittäviä yhdistäviä tekijöitä valtakunnan alueella asuville.

7. Rooman valtiontalous

• Tulot ja menot
• Provinssien verotus
• Sotasaaliit
• Orjakauppa
• Valtion maatilat ja kaivokset
• Valtionmonopolit
• Maatalous oli antiikin Rooman pääelinkeino.
• Valloitukset toivat Roomalle lisää viljelysmaata ja orjia työvoimaksi.
• Kaukokauppa käyntiin valtakunnan laajentumisen myötä 100-luvulla eKr. 
• Roomalaiset valloittivat vähitellen koko Välimeren kauppa-alueen.
• Rooma kykeni rakentamaan yhtenäisen markkina-alueen.
• Kauppa ja käsityö keskittyivät kaupunkeihin, joita roomalaiset perustivat valloittamilleen alueilleen lisää.
• Roomasta imperiumin talouselämän keskus. Ostia tärkeä satamakaupunki.

8. Antiikin Rooman yhteiskunta

8.1. Orjuus

• Rooman talous perustui orjiin. Orjia saatiin valloitussotien myötä.
• Olivat ilmaista työvoimaa, mikä laski vapaiden viljelijöiden palkkoja.
• Kuuluivat familiaan eli perheeseen yhdessä kotijumalien ja klienttien kanssa.
• Roomalaisten suhtautuminen orjuuteen käytännöllistä.

9. Rooman ympäristöongelmat

• Italian viljelykäyttöön sopiva alue väheni pian riittämättömäksi kasvavan väestön ruokkimiseen.
• Luonto alkoi köyhtyä, esim. metsien hakkaamisen seurauksena.
• Laiduneläimet kiihdyttivät eroosiota.
• Italian viljelijät keskittyivät viiniköynnösten ja oliivipuiden kasvattamiseen.
• Työttömyyttä, jonka seurauksena köyhät viljelijät muuttivat kaupunkeihin.
• Viljaa alettiin tuoda Pohjois-Afrikasta, Egyptistä ja Sisiliasta.

10. Naisen asema

• Nainen oli koko elämänsä miespuolisten sukulaistensa tai aviomiehensä holhouksen alainen.
• Rooman naisilla antiikin Kreikan naiseen verrattuna enemmän oikeuksia.
• Naisia mm. tehtaanomistajina, sihteereinä, opettajina, käsityöläisinä, kauppiaina.
• Vaikutusvalta ja omaisuudet kulkivat samoissa ylimyssuvuissa.
• mm. keisari Augustus sääti lakeja, joilla suosittiin suurperheitä.
• Avioerot yleistyivät keisariajalla.

11. Teknologia

• Antiikin aikana tehtiin monia keksintöjä mutta niitä ei sovellettu tuotantoon. 
• Teknisiin parannuksiin ei ollut motivaatiota, koska ne eivät olisi hyödyttäneet työntekijöitä.
• Maatiloilla perinteinen kesannon ja viljelyn vuorottelu.

12. Miten Rooman valtakunta pysyi koossa erilaisista osistaan huolimatta?

• Maakuntien eriarvoinen kohtelu.
• Maakuntien virkamiehet omasta maasta.
• Paikallisia tapoja ei tukahdutettu, elleivät olleet uhka.
• Legioonien turva, ja uhka.

13. Miksi valtakunta heikentyi?

• Toistuvat valloitukset à rajojen puolustus hyökkääviä kansoja vastaan à legioonien perustaminen.
• Kapinoinnin lisääntyminen reuna-alueilla.
• Armeijasta tuli epäluotettava.
• Siirtyminen paikalliseen verottamiseen.
• Rahan arvon alentaminen jalometallipitoisuutta alentamalla.
• Ammattipakko.
• Köyhtyminen, suurtilalliset hyötyivät.
• Viljamäärät vähenivät.
• Talous taantui, epidemiat tappoivat väestöä.
• Heimojen hyökkäykset à meritiet ja maantiet vaarallisiksi.
• Kansainvaellukset, (germaanit)à yhteiskunnallinen turvattomuus, muutot.
• Jatkuvien ongelmien vuoksi pääkaupunki siirrettiin Konstantinopoliin v.330.
• Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin v.476.
• Bysantista tuli idän ja lännen risteys niin kaupan kuin kulttuurin alalla.

Käsitteitä:

Foinikialaiset: perustivat Välimeren kaupan ja Rooman kilpailijan, Karthagon.
Hellenismi: Aleksanteri Suuren valloittamien alueiden kulttuureja sulautui yhdeksi kulttuuriksi. Tätä kutsuttiin hellenismiksi.
Hierarkia: arvojärjestelmä